Pitkä kiekko: sääntö selitettynä
Pitkä kiekko on suomenkielinen nimi säännölle, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä icing. Kyse on yhdestä jääkiekon perusrajoituksista: pelaaja ei saa vapaasti laukoa kiekkoa oman kenttäpuoliskonsa puolelta vastustajan päätyyn asti. Jos näin käy, peli pysähtyy ja aloitus siirtyy pitkän kiekon tehneen joukkueen omaan päätyyn.
Sääntö on ollut käytössä vuodesta 1937, ja sen alkuperäinen tarkoitus oli estää joukkueita puskemasta kiekkoa jatkuvasti päätyyn viivytystaktiikkana. Nykyään pitkän kiekon terävin kärki ei kuitenkaan ole aloituspaikka vaan sen ohella tuleva vaihtokielto, joka rankaisee syyllistynyttä joukkuetta väsyneellä kentällisellä. Kerron tässä tekstissä, milloin pitkä vihelletään, milloin ei, ja miksi hyvät joukkueet osaavat käyttää sääntöä aseena.
Mikä pitkä kiekko on
Yksinkertaistetusti: pitkä kiekko tuomitaan, kun pelaaja laukaisee kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan eli keskiviivan omalta puolelta vastustajan maaliviivan yli, eikä kukaan kosketa kiekkoon ennen maaliviivan ylitystä. Ratkaisevaa on laukaisijan sijainti: pitkä syntyy vain, jos hän on oman joukkueensa puolella keskiviivaa. Tarkemmat säännöt ja tulkinnat löytyvät alempaa.
Kiekko ei myöskään saa mennä maalitolppien välistä, sillä silloin kyse olisi maalista. IIHF:n ja Suomen sääntökirjan mukaan tämä on sääntö 81, ja se koskee kaikkia sarjoja Liigasta kansainvälisiin arvokisoihin. Perusidea on yksinkertainen: kiekkoa ei saa vain lyödä pois omasta päädystä toiseen päähän kaukaloa.
Pitkän kiekon hybriditulkinta
Nykyään pitkää kiekkoa ei tuomita automaattisesti sillä hetkellä, kun kiekko ylittää maaliviivan. Käytössä on hybriditulkinta, jossa tilanne ratkaistaan syntyvän kilpajuoksun perusteella lähimpänä vastustajan maalia olevien aloitusympyröiden tasalla.
Kun kiekko lähtee kohti päätyä, puolustava ja hyökkäävä pelaaja kilpailevat siitä. Tuomari tekee ratkaisunsa viimeistään aloituspisteiden kohdalla: jos puolustava pelaaja on tuolloin edellä tai tilannetta ei voida ratkaista, pitkä vihelletään heti. Jos taas hyökkäävä pelaaja on selvästi edellä, pitkää ei tuomita ja peli jatkuu normaalisti.
Liiga otti hybriditulkinnan käyttöön kaudella 2014–2015 IIHF:n sääntömuutoksen myötä. NHL siirtyi siihen jo kautta aiemmin, kaudella 2013–2014. Muutokseen mentiin turvallisuussyistä: vanhassa mallissa pelaajat törmäsivät vaarallisella vauhdilla laitaan kilpaillessaan kiekosta, ja IIHF:n aiempi automaattinen tulkinta juonsi juurensa vuoden 1990 vakavaan loukkaantumiseen. Voit lukea nykyiset tulkintaohjeet IIHF:n sääntökokoelmasta.
Milloin pitkää kiekkoa ei vihelletä
Poikkeuksia on useita, ja niiden ymmärtäminen on olennaista pelin lukemisen kannalta. Alle on koottu tilanteet, joissa kiekon ampuminen päätyyn ei johda pitkään kiekkoon.
| Tilanne | Miksi pitkää ei tuomita |
|---|---|
| Alivoima | Vajaalukuisena rangaistuksen takia pelaava joukkue saa lyödä kiekon päätyyn ilman pitkää. Voimassa Liigassa, IIHF:ssä ja NHL:ssä. |
| Maalivahti pelaa kiekkoa | Jos maalivahti poistuu maalialueeltaan kiekon suuntaan tai koskee kiekkoon, pitkää ei tuomita. |
| Hyökkääjä edellä | Jos hyökkäävä pelaaja on selvästi edellä aloituspisteiden kohdalla, hybriditulkinnassa peli jatkuu. |
| Suoraan aloituksesta | Jos aloittava pelaaja laukaisee kiekon suoraan aloituksesta päätyyn, tilannetta ei pidetä pitkänä. |
| Vastustajan kosketus | Jos vastustaja koskee kiekkoa ennen maaliviivaa, pitkää ei tuomita. |
| Puolustaja jättää pelaamatta | Jos puolustaja ehtisi pelata kiekon ennen maaliviivaa mutta jättää sen tekemättä, pitkää ei tuomita. |
Alivoimapoikkeus on näistä käytännössä tärkein. Se antaa vajaalukuiselle joukkueelle keinon purkaa painetta: kiekon saa lyödä turvallisesti toiseen päähän kaukaloa ilman rangaistavaa aloitusta. Yksi erikoistilanne kannattaa huomata: jos maalivahti on otettu pois ja tilalla on kuudes kenttäpelaaja, pitkä voi silti olla voimassa, ellei kukaan pyri pelaamaan kiekkoa.
Mitä pitkästä kiekosta seuraa
Kun pitkä vihelletään, peli pysäytetään ja aloitus suoritetaan pitkän kiekon tehneen joukkueen puolustusalueella eli syyllistyneen joukkueen omassa päädyssä. Hyökkäävä joukkue saa valita, kummalta päätyalueen kahdesta aloituspisteestä aloitus tehdään. Näin virheestä hyötyvä joukkue pääsee pelaamaan lähelle vastustajan maalia.
Toinen seuraus on vaihtokielto. Pitkään kiekkoon syyllistynyt joukkue ei saa tehdä pelaajavaihtoja ennen seuraavaa aloitusta, vaan jäällä olleiden pelaajien on pysyttävä jäällä. Vaihtokiellosta on muutama poikkeus: kenttäpelaajaan vaihdettu maalivahti saa palata, loukkaantunut tai luistimensa rikkonut pelaaja saa vaihtua, ja mahdollinen rangaistus voi muuttaa jäällä olevien pelaajien määrää.
Taktinen merkitys
Vaihtokielto tekee pitkästä kiekosta paljon muutakin kuin teknisen rikkeen. Syyllistyneen joukkueen väsynyt kentällinen joutuu jäämään jäälle puolustamaan omaan päätyynsä, kun hyökkäävä joukkue tilaa aloitukseen tuoreet pelaajat. Fyysinen ero näiden kahden viisikon välillä voi ratkaista koko tilanteen.
Tästä syystä pitkän kiekon pakottaminen on osa hyvän joukkueen forecheck-peliä. Kun vastustaja jää kiinni omaan päätyynsä eikä pääse vaihtoon, jatkuva paine voi lopulta pusertaa pitkän ulos ja lukita väsyneen kentällisen jäälle vielä pidemmäksi aikaa.
Joukkueet käyttävät pitkää kiekkoa silti tietoisesti. Alivoimalla se on täysin sallittu keino purkaa painetta, ja tasakentällisinäkin pitkä on toisinaan järkevä hätäratkaisu, kun vaihtomahdollisuus on muutenkin kaukana. Sääntö luotiin vuonna 1937 estämään joukkueita puskemasta kiekkoa päätyyn kymmeniä kertoja johtoaseman suojelemiseksi, ja tuo perusajatus näkyy yhä: pitkä on aina kompromissi, jossa hetken helpotuksesta maksetaan aloituspaikalla ja vaihtokiellolla.
Erot NHL:n käytäntöön
Sekä NHL että IIHF ja sen myötä Liiga käyttävät nykyään hybriditulkintaa, joten perusperiaate on sama: pitkä tuomitaan aloitukseksi syyllistyneen joukkueen päädyssä, eikä vaihtoja saa tehdä. Historiallinen ero on kuitenkin selvä. NHL käytti kauteen 2013–2014 asti kosketuspitkää, jossa puolustavan pelaajan piti koskea kiekkoon ennen kuin tilanne tuomittiin. IIHF ja Liiga taas käyttivät automaattista pitkää, jossa vihellys tuli heti kiekon ylitettyä maaliviivan ilman kosketusvaatimusta.
Tuomitsemisen nopeudessa on yhä pieni tulkinnallinen ero: NHL-tuomarit antavat kilpailun jatkua hieman pidempään ennen päätöstä, kun taas IIHF-tuomarit viheltävät pitkän nopeammin, jos selvää kilpajuoksua ei synny heti. Vaihtokielto tuli NHL:ään kaudella 2005–2006. NHL:n omat tulkintaohjeet löytyvät liigan videosääntökirjasta. Kerron sarjojen väliset erot laajemmin omalla Liiga vastaan NHL -sivullani, ja tämä sääntö on osa laajempaa jääkiekon sääntöjen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös paitsio sekä ylivoima ja alivoima.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on pitkä kiekko jääkiekossa?
Pitkä kiekko tarkoittaa tilannetta, jossa pelaaja laukaisee kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan keskiviivan takaa vastustajan maaliviivan yli ilman, että kukaan koskee kiekkoon ennen maaliviivan ylitystä. Se on suomenkielinen nimi säännölle, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä icing. Seurauksena peli pysähtyy ja aloitus siirtyy pitkän kiekon tehneen joukkueen omaan päätyyn.
Milloin pitkää kiekkoa ei vihelletä?
Pitkää ei tuomita, jos laukova joukkue pelaa alivoimalla, jos maalivahti poistuu maalialueeltaan tai koskee kiekkoon, tai jos hyökkäävä pelaaja on hybriditulkinnassa selvästi edellä aloituspisteiden kohdalla. Pitkää ei vihelletä myöskään, jos vastustaja koskee kiekkoa ennen maaliviivaa tai jos puolustaja ehtisi pelata kiekon mutta jättää sen tekemättä.
Miksi pitkän kiekon jälkeen ei saa vaihtaa pelaajia?
Vaihtokielto on osa säännön rangaistavaa luonnetta: se estää joukkuetta hyötymästä pitkästä kiekosta lepohetkenä. Syyllistyneen joukkueen väsynyt kentällinen joutuu jäämään jäälle, kun hyökkäävä joukkue saa tilata aloitukseen tuoreet pelaajat. Poikkeuksena ovat muun muassa kenttäpelaajaan vaihdettu maalivahti sekä loukkaantunut pelaaja.