Liigan palkat: paljonko liigapelaaja tienaa?

Liigan palkoista kysytään yleensä yhtä lukua, ja juuri sitä ei ole olemassa. Sarja ei julkaise pelaajasopimuksia, joten julkisuuteen päätyvät vain yksittäiset sopimustiedot ja seurojen ilmoittamat kokonaisbudjetit. Kaudelle 2026-27 on julkaistu muutamia esimerkkejä: Ilvekseen siirtyneen Jaakko Lantan sopimus on lähes 140 000 euroa, Antti Kalapudas ja Otto Paajanen yli 200 000 euroa, ja Jokerien Patrick Curryn nettosopimus noin 200 000 euroa, kokonaisarvoltaan noin 400 000 euroa.

Julkisuuteen tulee sen sijaan seurakohtainen pelaajabudjetti. Kaudella 2026-27 kaikkien 17 seuran pelaajakulut ovat yhteensä 50,9 miljoonaa euroa, eli budjetit ylittivät ensimmäistä kertaa 50 miljoonan euron rajan. Alta löytyvät budjetit seuroittain, mitattu nousu edelliseen kauteen, urheilijarahaston vaikutus ja se, miksi yhtä keskipalkkalukua ei kannata etsiä.

Mitä yksittäinen pelaaja ansaitsee

Haarukka on leveä, ja sen molemmat päät ovat huonosti dokumentoituja. Ylen syyskuussa 2022 tekemän selvityksen mukaan sarjan absoluuttinen kärki ansaitsi tuolloin 250 000-300 000 euroa vuodessa, ja vain kourallinen tähtipelaajia ylitti 300 000 euron rajan. Luku on neljän vuoden takaa, joten se kelpaa vertailukohdaksi, ei nykytasoksi.

Tammikuussa 2026 julkaistut sopimusluvut kertovat kärkipään nykyisestä suuruusluokasta. Yli 200 000 euron sopimus ei ole enää harvinaisuus, ja Curryn kaltaisessa nettosopimuksessa seuran maksama kokonaisarvo on noin kaksinkertainen siihen summaan, joka jää pelaajan käteen. Sarjan alapäästä ei ole julkaistua lukua lainkaan: Liigan pelaajasopimusmallissa ei ole vähimmäispalkkaa, eikä nuorten sopimuspelaajien palkoista ole julkista tilastoa.

Markkinahinnasta on yksi tuore havainto. Nimeämätön Liiga-seuran urheilujohtaja arvioi Ylelle, että pelaaja, joka aiemmin maksoi 75 000-80 000 euroa, maksaa nyt 130 000-140 000 euroa. Kyseessä on yhden seurajohtajan arvio tietyn tasoisen pelaajan hinnasta, ei mittaus, mutta se kertoo nousun suuruusluokasta kärjen alapuolella: noin 70 %.

Seurojen pelaajabudjetit kaudella 2026-27

Seurat ilmoittavat pelaajabudjettinsa Liigalle yhteisen käytännön mukaisesti, eli luvut ovat pelaajien bruttopalkkoja ilman sivukuluja. Todelliset pelaajakulut ovat siis näitä lukuja suuremmat, ja ilmoitetut budjetit ovat kauden alun arvioita, eivät toteumia.

Lukujen lähde: Helsingin Sanomat 24.8.2026, seurojen Liigalle ilmoittamat budjetit. Erot ovat isoja: HIFK:n 4,0 miljoonaa euroa on yli kaksinkertainen Jukurien 1,8 miljoonaan verrattuna. Kymmenen seuraa ilmoitti vähintään 3,0 miljoonan euron pelaajabudjetin. Pelaajabudjetti ei kuitenkaan kerro seuran kokoa, ja kokonaiskuva syntyy vasta liikevaihdon kautta. Siitä kerron sivulla Liiga-seurojen taloudet.

Palkkasumma nousi noin 17 prosenttia

Koko sarjan 50,9 miljoonan euron summaa ei voi verrata suoraan edelliseen kauteen, koska seuroja on nyt yksi enemmän: Jokerit palasi mukaan sarjan kolmanneksi suurimmalla pelaajabudjetilla. Vertailukelpoinen luku on niiden 16 seuran summa, jotka olivat mukana molemmilla kausilla. Niiden yhteenlasketut pelaajapalkkiot ovat 47,186 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna summa oli 40,25 miljoonaa euroa.

Nousua on siis vajaat 7 miljoonaa euroa eli noin 17 % yhdessä kaudessa. Suunta näkyy myös kauempaa: kaudella 2024-2025 Liiga-seurat käyttivät pelaajapalkkioihin 39,6 miljoonaa euroa. Yhden kauden 17 % on kova luku millä tahansa toimialalla, mutta se on eri asia kuin palkkojen kaksinkertaistuminen, jollaisesta kesällä puhuttiin.

Miksi palkat nousivat juuri nyt

Kaksi syytä nousee yli muiden. Ensimmäinen on sarjauudistus: kaudesta 2027-28 alkaen ylimmällä tasolla jatkaa vain 14 joukkuetta nykyisestä 17:stä, joten kuluvalla kaudella putoamisen välttäminen on poikkeuksellisen kallista. Kolmen putoajan uhka muuttaa jokaisen seuran laskelmat, ja sarjan rakenteen selitän tarkemmin sivulla miten Liiga toimii. Lisäksi Jokerit palasi isolla pelaajabudjetilla, mikä lisäsi kysyntää samoista pelaajista.

Seuroille nopea nousu tarkoittaa kulurakennetta, joka kasvaa tuloja nopeammin. Sarjan sisällä siitä myös varoitellaan avoimesti: Tapparan Janne Vuorinen sanoi Ylelle, että riskinä on osan seuroista vetävän itsensä ihan kanttuvei. Kun palkkataso nousee kaikilla yhtä aikaa, kilpailuasetelma ei muutu, mutta jokaisen kustannukset nousevat.

Palkkakattoa ei ole

Liigassa ei ole NHL:n kaltaista palkkakattoa. Jokainen seura päättää pelaajabudjettinsa itse omien tulojensa ja riskinsietonsa mukaan, ja juuri se näkyy taulukossa: suurin budjetti on yli kaksinkertainen pienimpään verrattuna. NHL:ssä vastaavaa hajontaa ei voi syntyä, koska katto sitoo kaikkia joukkueita samaan haarukkaan. Se on yksi selvimmistä eroista, joista kerron sivulla Liigan ja NHL:n erot.

Palkkakatto ja luxury tax -tyyppiset mallit nousevat suomalaisessa kiekossa keskusteluun aina, kun seurojen taloudet kiristyvät. Käytössä sellaista ei ole, eikä käyttöönotosta ole päätöstä.

Urheilijarahasto muuttaa sitä, mitä palkasta näkyy

Suomalainen urheilija voi siirtää urheilutulostaan urheilijarahastoon enintään puolet, kuitenkin korkeintaan 200 000 euroa vuodessa. Rahastoon siirretty osuus verotetaan vasta nostettaessa, tyypillisesti uran jälkeen, jolloin tulot ovat pienemmät. Järjestely on tehty juuri lyhyttä ja etupainotteista urheilijanuraa varten.

Jääkiekkoilijat käyttävät sitä ahkerasti. Jääkiekkoilijoiden koulutus- ja ammatinedistämissäätiön Jarmo Saarelan mukaan Liigassa 143 pelaajaa oli sijoittanut rahastoon, mikä on noin 40 % suomalaisista pelaajista. Kaikkien suomalaisten urheilijoiden rahastojen yhteisarvo oli tuolloin noin 70 miljoonaa euroa, ja siitä jääkiekon osuus oli 85-90 %. Luvut ovat vuodelta 2022.

Miksi tarkkoja lukuja on julkisuudessa vähän

Kolme syytä selittää tietojen niukkuuden. Liiga ei julkaise yksittäisten pelaajien sopimuksia, vaan ainoastaan seurakohtaiset pelaajabudjetit. Urheilijarahasto piilottaa osan ansioista verotiedoista. Ja koska julkisuuteen päätyvät pelaajakohtaiset luvut ovat agenttien, toimittajien ja seurajohdon arvioita, ne vuotavat ulos epätasaisesti: kärkinimien sopimuksista puhutaan, nuorten pelaajien sopimuksista ei.

Yhteinen pelisääntöpohja on silti julkinen. Liigalla ja Suomen Jääkiekkoilijat ry:llä on yhteisesti sovittu pelaajasopimusmalli, joka on luettavissa pelaajayhdistyksen sivuilla. Se kertoo sopimuksen ehdoista, ei euroista.

Nykyistä keskipalkkaa tai mediaania ei ole julkaistu, eikä sitä voi laskea jakamalla palkkasummaa pelaajien lukumäärällä. Ottelukokoonpanoon nimetään 20 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia, mutta seuran sopimusrunko on tyypillisesti 24-35 pelaajaa, joten jakajaa ei tiedetä. Tarkin vastaus kysymykseen liigapelaajan palkasta on haarukka ja sen lähteet, ei yksi euromäärä.

Usein kysyttyä