Kanada-malja: Liigan mestaruuspokaali ja sen historia
Kanada-malja on Suomen jääkiekkomestaruuden symboli. Se on jääkiekon SM-liigan kiertopalkinto, jonka nostaa jäälle finaalisarjan voittanut joukkue. Voittaja pitää maljaa hallussaan vuoden, kunnes seuraava mestari selviää keväällä.
Pokaali painaa noin 17 kilogrammaa, ja sen nimi juontaa juurensa Kanadan suomalaisyhteisöön. Alkuperäinen malja on nykyään Tampereella Suomen Jääkiekkomuseossa, ja jäällä on juhlittu vuodesta 1991 lähtien kopiolla. Ensimmäisen kerran malja jaettiin vuonna 1951, kun mestariksi nousi Ilves.
Mistä nimi Kanada-malja tulee
Pokaalin lahjoitti Kanadan suomalaisyhteisö keräysvaroin vuonna 1950. Keräyksen organisoi kanadansuomalainen liikemies Arne Ritari, ja mukana puuhassa olivat Väinö Kuikka, Ilmari Järnefelt ja August Jokinen, kaikki 1950-luvun alun kanadansuomalaisia urheiluaktiiveja. Nimi tulee suoraan lahjoittajalta: malja hankittiin Kanadan suomalaisten keräyksellä.
Palkinnon toi Suomeen Lauri ”Tahko” Pihkala, ja se luovutettiin Suomen Jääkiekkoliitolle tammikuussa 1951. Kiinnostava yksityiskohta on se, että itse pokaalissa lukee ”Canada-malja” englanninkielisellä kirjoitusasulla, vaikka suomeksi puhutaan Kanada-maljasta. Jos haluat ymmärtää, miten Liiga toimii kokonaisuutena, pokaali on sen näkyvin päätepiste.
Pokaalin historia ja käyttöönotto
Kanada-malja jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1951, ja voittajaksi kirjattiin Ilves. Sen jälkeen palkinto on jaettu vuosittain yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: vuonna 2020 maljaa ei jaettu, koska SM-liigakausi keskeytettiin koronaviruspandemian vuoksi. Se oli ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun mestaria ei ratkaistu.
Malja on kasvanut vuosikymmenten myötä. Sitä on jouduttu korottamaan useaan otteeseen mestaruuslaattojen tieltä, ja vuonna 2013 pokaali saavutti maksimikokonsa. Samalla ongelmaksi tuli maljan kankeus, kun pelaaja yrittää nostaa lähes 17-kiloista palkintoa harteilleen. Pokaalin vaiheet liittyvät tiiviisti koko Liigan historiaan.
Miten mestaruus ratkaistaan nykyään
Suomen mestaruus ratkaistaan pudotuspeleissä, ei runkosarjan sijoituksella. Runkosarjan voittaja saa Kultaisen kiekon, mutta Kanada-malja menee finaalisarjan voittajalle. Näin on toimittu SM-liigan perustamisesta 1975 lähtien.
Kaudesta 2024–2025 alkaen pudotuspeleihin pääsee 12 joukkuetta aiemman kymmenen sijaan. Neljä parasta etenee suoraan puolivälieriin, ja sijat 5–12 pelaavat ensimmäisen kierroksen eli niin sanotun wild card -kierroksen. Siirtymäkaudella 2026–27 runkosarjan sijoille 15–17 jäävät joukkueet putoavat suoraan ilman karsintaa.
Finaalissa pelataan paras seitsemästä -ottelusarja. Mestariksi nousee joukkue, joka voittaa neljä peliä. Voiton varmistuttua jäälle tuodaan aito pokaali, jonka voittajajoukkue nostaa ilmaan. Aito malja vaihdetaan tämän jälkeen kopioon, sillä alkuperäinen palkinto pysyy museossa Tampereella. Koko tie mestaruuteen käydään Liigan pudotuspeleissä.
Eniten Suomen mestaruuksia voittaneet seurat
Muutama seura erottuu mestaruusmäärissä selvästi muista. Alla olevat luvut sisältävät sekä SM-sarjan että SM-liigan mestaruudet, eli koko historian 1930-luvulta nykypäivään. Kanada-maljaa on jaettu vuodesta 1951 lähtien.
| Seura | Mestaruuksia | Viimeisin |
|---|---|---|
| Tappara / TBK (Tampere) | 21 | 2026 |
| Tampereen Ilves | 16 | 1985 |
| TPS (Turku) | 11 | 2010 |
| Oulun Kärpät | 8 | 2018 |
| HIFK (Helsinki) | 7 | 2011 |
| Jokerit (Helsinki) | 6 | 2002 |
| KalPa (Kuopio) | 1 | 2025 |
Tappara on kaikkien aikojen menestynein seura 21 mestaruudella, kun mukaan lasketaan tamperelaisen TBK:n mestaruudet 1953–1955 historiallisena edeltäjänä. Pelkän SM-liigan ajalta Tapparalla on 14 mestaruutta. Ilveksen 16 mestaruudesta lähes kaikki tulivat ennen SM-liigan perustamista, ja seuran viimeisin juhla on kaudelta 1985.
TPS voitti SM-liigan aivan ensimmäisen mestaruuden kaudella 1975–1976 ja keräsi sittemmin useita pokaaleja 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Kärppien 2000-luku oli poikkeuksellisen tasainen: seura otti seitsemän peräkkäistä SM-mitalia kausilla 2003–2009, mikä on Suomen ennätys.
Tunnettuja tarinoita ja ennätyksiä
Tappara on hallinnut 2020-lukua poikkeuksellisen vahvasti. Seura voitti Kanada-maljan kolme kertaa peräkkäin kausina 2021–22, 2022–23 ja 2023–24, ja neljäs peräkkäinen jäi vain yhden kevään taakse, kun kaudella 2024–2025 mestaruuden nappasi KalPa. Kaudella 2025–2026 Tappara palasi mestariksi.
KalPan mestaruus 2025 oli seuran historian ensimmäinen ja yksi Liigan suurimmista yllätyksistä. Kuopiolaisseura kaatoi suursuosikit ja kirjautti nimensä voittajalistalle ensimmäistä kertaa. Toinen historiallinen käänne oli vuosi 2020, jolloin maljaa ei jaettu lainkaan pandemian keskeytettyä kauden.
Ajantasaisen voittajalistan ja tulevien pudotuspelien tiedot löytää Liigan virallisilta sivuilta.
Mikä on Kanada-malja?
Kanada-malja on jääkiekon SM-liigan kiertopalkinto, jonka saa pudotuspelien voittaja eli Suomen mestari. Se on Suomen arvostetuin jääkiekkopalkinto ja painaa noin 17 kilogrammaa. Voittajajoukkue pitää maljaa hallussaan vuoden.
Mistä Kanada-malja sai nimensä?
Kanadan suomalaisyhteisö lahjoitti pokaalin keräysvaroin vuonna 1950, ja nimi tulee suoraan lahjoittajalta. Keräyksen organisoi kanadansuomalainen liikemies Arne Ritari. Itse pokaalissa lukee englanninkielinen kirjoitusasu ”Canada-malja”.
Mikä seura on voittanut eniten Suomen mestaruuksia?
Tappara on voittanut eniten mestaruuksia, yhteensä 21, kun mukaan lasketaan tamperelaisen TBK:n mestaruudet 1953–1955. Pelkän SM-liigan ajalta Tapparalla on 14 mestaruutta. Seuran viimeisin mestaruus on vuodelta 2026.