Liigan rikkain seura: näin Liiga-seurojen taloudet eroavat

Liigan rikkain seura on Oulun Kärpät. Seuran konserniliikevaihto oli tilikaudella 2024-25 33,1 miljoonaa euroa, eli yli 11 miljoonaa enemmän kuin toisena olevalla Ilveksellä. Koko sarjan yhteenlaskettu liikevaihto oli 191,7 miljoonaa euroa, ja kasvua edelliseen kauteen kertyi 11 %.

Luvut ovat EY:n lokakuussa 2025 julkaisemasta Liiga-seurojen talouskatsauksesta. Kyse on konserniliikevaihdoista, ei pelkän kiekkoyhtiön luvuista. Kerron tässä tekstissä, kuka laskuttaa eniten, mistä raha oikeasti tulee, miksi iso liikevaihto ei tarkoita voitollista tilikautta ja mikä seurojen taloudessa muuttuu kaudesta 2026-27 alkaen. Tiedot on koottu elokuussa 2026.

Liikevaihdon kärki tilikaudella 2024-25

Vahvistetut luvut ovat viideltä suurimmalta seuralta. Muiden seurojen liikevaihtoja ei julkaistu samassa katsauksessa vertailukelpoisina, joten en arvaile niitä.

Kärppien ero muihin on niin iso, ettei se selity yhdellä hyvällä kaudella. Tampereella asetelma sen sijaan kääntyi: Ilves nousi kaupungin suurimmaksi ja ohitti Tapparan noin kuudella miljoonalla eurolla, vaikka mestaruudet ovat 2020-luvulla menneet pääosin Tapparalle.

Mistä Liiga-seuran raha tulee

Seuran tulot koostuvat lipputuloista ja kausikorteista, yhteistyökumppanuuksista, Liigan tulonjaosta sekä ravintola- ja tapahtumatoiminnasta. Viimeinen erä yllättää useimmin. HIFK erittelee sen tilinpäätöstiedotteessaan poikkeuksellisen selvästi.

Konserniliikevaihto tilikaudella oli 18,653 miljoonaa euroa. Ravintola- ja tapahtumatoiminnan osuus siitä oli noin 44 %, eli lähes puolet konsernin rahavirrasta syntyy muualla kuin kaukalossa. Kiekko ei ole koko yhtiö vaan veturi, joka tuo ihmiset paikalle ja synnyttää kysynnän kaikelle muulle.

Sama näkyy EY:n katsauksessa koko sarjan tasolla: liikevaihdon kasvu tuli pääosin oheis- ja muusta liiketoiminnasta, ja Kärppien ja Ilveksen kaltaiset isot seurat hyötyivät selvästi ravintola- ja tapahtumapalveluista. Kaikkien 17 seuran taustat ja kotihallit löytyvät sivulta Liigan joukkueet.

Liikevaihto ei ole sama asia kuin tulos

Iso liikevaihto kertoo toiminnan mittakaavasta, ei kannattavuudesta. Kaudella 2024-25 positiivisen tuloksen teki kuusi seuraa, kun vuotta aiemmin niitä oli kaksi. Silti koko sarja teki yhteensä kuuden miljoonan euron tappion, mikä on kuitenkin parannus edellisen kauden 11 miljoonan tappiosta.

HIFK:n tilikausi 2025-26 päätyi 0,232 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Seuran mukaan tulosta tukivat runkosarjan vahva lipunmyynti, kasvanut yhteistyökumppanimyynti ja ravintolatoiminnan parantunut kannattavuus. Toiseen suuntaan vetivät Nordis-tapahtumien vähäisempi määrä ja lyhyeksi jäänyt pudotuspelikevät. Poikkeuksellisen suuri loukkaantumismäärä nosti lisäksi pelaajahankintakuluja. Tase on siitä huolimatta vahva: konsernin omavaraisuusaste oli 67,8 % ja emoyhtiön 72,8 %.

Ilves-Hockey Oy:n liikevaihto samalta tilikaudelta oli 14,9 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna kertyi 15,3 miljoonaa, ja tulos jäi 1,186 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Vuotta aiemmin tappio oli 242 tuhatta euroa. Syitä oli useita: NHL-korvaukset vähenivät lähes 300 tuhatta euroa, Champions Hockey League painoi tulosta noin 150 tuhatta euroa, Liigan pudotuspelien tulonjakomalli oli noin 400 tuhatta euroa negatiivinen, lipputulot ja oheismyynnin kate laskivat ja tapahtuma-, henkilöstö- ja urheilutoiminnan kulut nousivat. Ilveksen CHL- ja Liiga-otteluiden yhteenlaskettu yleisömäärä laski 318 716 katsojasta 295 261 katsojaan.

Huomaa, että EY:n listan Ilves-luku 21,6 miljoonaa euroa on konserniluku tilikaudelta 2024-25, kun taas 14,9 miljoonaa euroa on kiekkoyhtiön oma liikevaihto tilikaudelta 2025-26. Lukuja ei kannata verrata keskenään: ne mittaavat eri asiaa, ja vertailu antaisi väärän kuvan kehityksestä.

Pudotuspelien tulonjako muuttuu kaudesta 2026-27

Aiemmin seurat tilittivät 80 % välierien ja finaalien lipputuloista Liigalle, joka jakoi rahat eteenpäin jakoperusteiden mukaan. Kaudesta 2026-27 alkaen seurat saavat pitää pudotuspelien lipputulot itsellään.

Muutos on isompi kuin miltä se kuulostaa. Ilveksen esimerkki tekee siitä konkreettisen: seura tilitti puolivälieräotteluidensa lipunmyynnistä Liigalle enemmän kuin sai jakoperusteisena korvauksena takaisin, ja nettovaikutus oli yhdeltä keväältä noin 400 tuhatta euroa negatiivinen. Uudessa mallissa sama raha jää seuralle.

Eniten hyötyvät seurat, joilla on iso halli ja siten iso lipputulopotentiaali pitkälle etenevässä keväässä. Pienelle hallille pitkäkin pudotuspelikevät tuo vähemmän, ja samalla katoaa se osa vanhasta mallista, joka siirsi rahaa kärkeen edenneiltä seuroilta muille. Käytännössä uudistus siis kasvattaa isojen ja pienten seurojen taloudellista eroa. Sarjan rakenne ja kevään ottelumuoto on selitetty erikseen sivulla miten Liiga toimii.

Raha ei siirry suoraan kaukaloon

Pelaajabudjetti ei seuraa liikevaihtoa. Kärpät laskuttaa eniten, 33,1 miljoonaa euroa, mutta pelaajapalkoissa se on kaudella 2026-27 toisena 3,9 miljoonalla eurolla. Eniten pelaajille maksaa HIFK, jonka ilmoitettu budjetti on 4,0 miljoonaa euroa bruttopalkkoina ilman sivukuluja, vaikka seura on liikevaihdossa kolmantena. Koko sarjan yhteenlaskettu pelaajabudjetti on 50,9 miljoonaa euroa.

Suhdeluku kertoo saman asian toisin päin. HIFK:n 4,0 miljoonan euron pelaajabudjetti on vajaa neljännes konsernin 18,653 miljoonan euron liikevaihdosta ja emoyhtiön 10,591 miljoonan euron liikevaihdostakin alle puolet. Ilves maksaa pelaajille 3,45 miljoonaa euroa, kun kiekkoyhtiön liikevaihto oli 14,9 miljoonaa euroa. Vastaavia osuuksia en laske muille seuroille, koska niiden liikevaihtoja ei ole vahvistettu samalta tilikaudelta. Seurakohtaiset budjetit kaikilta 17 joukkueelta löytyvät sivulta Liigan palkat.

Sarjauudistus nostaa taloudellista panosta

Kaudella 2026-27 Liigassa pelaa 17 joukkuetta ja runkosarjassa 64 ottelua joukkuetta kohti. Playouteja ei pelata, vaan sijoille 15-17 jääneet putoavat suoraan uuteen, perustettavaan SM-liigan B-sarjaan. Tavoiterakenne on 14 joukkuetta A-sarjassa ja 10 B-sarjassa, ja niiden välillä on suora nousu ja putoaminen.

Koska ylimmällä tasolla jatkaa vain 14 seuraa, putoamisen taloudellinen riski on poikkeuksellisen suuri. Se näkyy jo kuluissa: pelaajahankinnoista on maksettu enemmän kuin aiemmin, koska putoaminen tulee kalliimmaksi kuin yhden kauden ylimääräinen palkkakulu. Talouden kannalta kausi on siis samaan aikaan kallein ja riskisin pitkään aikaan.

Usein kysyttyä