Jääkiekossa kaksi kuusihenkistä joukkuetta yrittää saada kumisen kiekon vastustajan maaliin. Kummallakin puolella on kentällä viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti, ja se joukkue voittaa, joka tekee kolmen erän aikana enemmän maaleja. Perusidea on yksinkertainen, mutta pelin katkot ja tuomarin viheltämät tilanteet hämmentävät uutta katsojaa eniten. Suurin osa hämmennyksestä selittyy kolmella säännöllä. Miksi maali hylättiin? Yleensä paitsio. Miksi…
Pitkä kiekko on suomenkielinen nimi säännölle, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä icing. Kyse on yhdestä jääkiekon perusrajoituksista: pelaaja ei saa vapaasti laukoa kiekkoa oman kenttäpuoliskonsa puolelta vastustajan päätyyn asti. Jos näin käy, peli pysähtyy ja aloitus siirtyy pitkän kiekon tehneen joukkueen omaan päätyyn. Sääntö on ollut käytössä vuodesta 1937, ja sen alkuperäinen tarkoitus oli estää joukkueita…
Runkosarjan jääkiekko-ottelu ei voi päättyä tasan. Jos tilanne on 60 minuutin jälkeen tasoissa, pelataan jatkoaika, ja jos sekään ei tuo ratkaisua, voittaja haetaan voittolaukauskilpailusta. Pudotuspeleissä sääntö on kokonaan toinen: siellä pelataan täysimittaisia jatkoaikaeriä niin kauan, että maali syntyy, vaikka ottelu venyisi pitkälle yöhön. Äkkikuolema: ensimmäinen maali päättää ottelun Kaikki jatkoajat pelataan äkkikuolema-periaatteella (englanniksi sudden death)….
Jäähy on jääkiekon tapa pitää peli hallinnassa: yksinkertaistaen rikkeestä joutuu jäähyaitioon, ja rikkoneen pelaajan joukkue pelaa sen ajan vajaalla. Perusidea on yksinkertainen, mutta tilanne mutkistuu nopeasti, kun kuulutus kertoo kaksinkertaisesta pienestä rangaistuksesta tai käytösrangaistuksesta. Rangaistuksia on viittä eri pituutta, eivätkä kaikki niistä edes aiheuta alivoimaa. Ero pienen ja ison rangaistuksen välillä ratkaisee, päättyykö jäähy vastustajan…
Tasainen jääkiekko-ottelu ratkeaa harvoin tasaviisikoin. Kun kaksi tasavahvaa joukkuetta taistelee yhden maalin erosta, ratkaiseva maali syntyy usein ylivoimalla, ja vastaavasti yksi epäonnistunut alivoima voi pilata muuten hyvin pelatun ottelun. Erikoistilanteet kestävät vain muutaman minuutin kerrallaan, mutta ne ratkaisevat tasaisen ottelun useammin kuin mikään yksittäinen tasaviisikkojakso. Miten ylivoima ja alivoima syntyvät Ylivoima syntyy jäähystä. Kun pelaajalle…
Aloitus on jääkiekon ainoa tilanne, jossa molemmilla joukkueilla on täsmälleen sama mahdollisuus saada kiekko haltuunsa. Tuomari pudottaa kiekon kahden pelaajan mailojen väliin, ja siitä hetkestä peli on käynnissä. Jokainen ottelu, erä ja pelikatko alkaa aloituksella, joten niitä kertyy yhteen otteluun kymmeniä. Vaikka aloitus näyttää katsomosta nopealta muodollisuudelta, se on tarkasti säädelty tilanne: kaukalossa on yhdeksän…
Jääkiekkoselostus on täynnä sanoja, joita ei löydy sääntökirjasta. Lämäri, karvaus, boksi ja häkki kuuluvat joka lähetykseen, mutta uudelle katsojalle ne eivät avaudu itsestään, eikä niitä lähetyksessä kukaan selitä. Kokosin tähän sanastoon pelin, tilastojen ja taktiikan tärkeimmät termit. Sanasto etenee teemoittain, ei aakkosjärjestyksessä. Kun luet yhden teeman kerrallaan, termit tukevat toisiaan ja kokonaisuus hahmottuu nopeammin kuin…
Liigassa ja NHL:ssä pelataan samaa peliä, mutta eri sääntökirjoilla ja erikokoisissa kaukaloissa. Sääntöeroja on lopulta vähän, mutta ne muutamat muuttavat pelin luonnetta selvästi: tappeluiden kohtelu, maalivahdin liikkumavapaus ja ennen kaikkea kaukalon leveys tekevät samasta lajista kaksi erinäköistä versiota. Kerron tässä tekstissä, mistä erot johtuvat, mitä kaukalon kokoero tekee pelille ja miksi sama pelaaja näyttää eri…
Paitsio on jääkiekon useimmin vihelletty sääntö ja samalla se, josta katsomossa väitellään eniten. Perusidea on yksinkertainen: hyökkäävä pelaaja ei saa olla hyökkäysalueella ennen kiekkoa. Käytännön tilanteet ratkeavat kuitenkin senttien ja sekunnin kymmenysten tarkkuudella, ja moni itsestään selvältä näyttävä vihellys perustuu yksityiskohtaan, jota televisiokuvasta ei aina edes näe. Kerron tässä tekstissä, mitä siniviivalla oikeasti katsotaan, miten…
Jääkiekko-ottelussa pelataan kolme 20 minuutin erää, eli tehokasta peliaikaa kertyy varsinaisella peliajalla tasan 60 minuuttia. Katsomossa tai television ääressä sama ottelu kestää kuitenkin yleensä reilut kaksi tuntia, usein lähemmäs kaksi ja puoli. Ero selittyy sillä, että pelikello pysähtyy jokaisesta vihellyksestä ja erien välissä pidetään pitkät tauot. Tämä hämmentää monia uusia katsojia: miksi 60 minuutin peli…
Maistuisiko keksi? Kekseillä eli evästeillä varmistamme, että pystymme tarjoamaan sinulle sopivimmat tuotteet ja tarjoukset sekä sujuvan käyttökokemuksen.