SM-liigan ennätykset: pisin ottelu, kovimmat luvut ja rikkomattomat rajat

Liigan pisin ottelu kesti 134 minuuttia ja 14 sekuntia. Ilves ja HIFK pelasivat 15.3.2015 neljälle jatkoerälle, ja Mika Partanen ratkaisi ottelun HIFK:lle lukemin 1-2. Ennätys on yhä voimassa, ja lähimmäksi sitä on päässyt KooKoon ja Tapparan loppuottelu keväällä 2026.

Kokosin tälle sivulle Liigan kestävimmät ennätykset: pisimmät ottelut, kaikkien aikojen piste- ja maalipörssin kärkinimet, yhden kauden tehoennätykset ja runkosarjan yleisöennätyksen. Luvut on koottu elokuussa 2026.

Liigan pisin ottelu

Ilves ja HIFK kohtasivat Tampereella maaliskuussa 2015, ja ottelu ratkesi vasta neljännellä jatkoerällä. Peliaikaa kertyi 134.14, ja voittomaalin teki Mika Partanen. Tasaisen ottelun lopputulos oli 1-2.

Edellinen ennätys oli samojen seurojen nimissä, tosin toisin päin. HIFK ja Ilves pelasivat 23.3.2001 kolmelle jatkoerälle, peliaikaa kertyi 124.41, ja Jani Nikko ratkaisi ottelun Ilvekselle 0-1. Liigan kolmesta pisimmästä ottelusta kaksi on siis pelattu samojen seurojen välillä.

Pudotuspeleissä jatkoaika pelataan kokonaisina erinä ilman voittolaukauskilpailua, joten peli jatkuu, kunnes maali syntyy. Juuri siksi kaikki viisi pisintä ottelua ovat pudotuspeleistä.

Pisin loppuottelu on eri asia kuin pisin ottelu

KooKoo ja Tappara pelasivat 8.5.2026 neljälle jatkoerälle, ja Oiva Keskinen ratkaisi ottelun Tapparalle 2-3. Peliaikaa kertyi 129.54, mikä on Liigan historian pisin pudotuspelien loppuottelu.

Nämä kaksi ennätystä menevät julkisuudessa usein sekaisin. KooKoon ja Tapparan ottelu on pisin finaali, mutta kaikkien aikojen pisin ottelu on edelleen Ilves – HIFK vuodelta 2015, joka pelattiin pudotuspelien aiemmalla kierroksella. Eroa kestossa on reilut neljä minuuttia. Mestaruuksista ja pokaalista kerron sivulla Kanada-malja ja mestaruudet.

Kaikkien aikojen pistepörssi

Liigan kaikkien aikojen pistepörssiä johtaa Janne Ojanen, joka keräsi 876 ottelussa 799 pistettä tehoin 283+516. Kärkipaikka vaihtui 28.11.2009, kun Ojanen syötti Kim Strömbergin maalin kotiottelussa Lukkoa vastaan. Kyseessä oli hänen uransa 793. piste.

Sitä ennen ennätys oli ollut Arto Javanaisella 16 vuotta. Ohitukseen tarvittiin lähes 900 ottelun ura.

Maalipörssin ykkönen on omassa luokassaan

Arto Javanainen teki Liigassa 17 kaudella 462 maalia. Toisena listalla on Reijo Leppänen 356 maalilla, eli eroa kakkoseen on yli sata maalia. Maalipörssissä ero on siis aivan toista luokkaa kuin pistepörssissä, jossa ennätys vaihtui yhden ohituksen myötä.

Javanaisen asema näkyy myös palkintokaapissa: hän voitti runkosarjan maalipörssistä myönnettävän Aarne Honkavaara -palkinnon ennätykselliset viisi kertaa.

Yhden kauden ennätykset

Yhden kauden pisteennätys on Kari Jalosen nimissä. Hän keräsi Kärpissä kaudella 1986-87 44 ottelussa 93 pistettä tehoin 29+64. Samalta kaudelta on myös listan paras syöttömäärä, 64 syöttöä.

Pistekeskiarvossa kärjessä on kuitenkin Matti Hagman, joka keräsi kaudella 1979-80 HIFK:ssa 87 pistettä vain 35 ottelussa. Se on 2,48 pistettä ottelua kohti, eikä kukaan ole päässyt samaan.

Kauden maaliennätyksen teki Arto Javanainen TPS:ssä kaudella 1987-88, kun hän viimeisteli 47 maalia ja ohitti Raimo Summasen kaudella 1982-83 tekemän ennätyksen. Javanaisella on siis sekä kaikkien aikojen maaliennätys että yhden kauden maaliennätys.

Miksi 1980-luvun tehoennätykset kestävät

Tavallisin selitys vanhoille ennätyksille ei tässä päde. Jalosen 93 pistettä syntyi 44 ottelussa, kun kaudella 2026-27 jokainen joukkue pelaa Liigan runkosarjassa 64 ottelua. Nykypelaajalla on siis selvästi enemmän otteluita käytettävissään, ja ennätys on silti pystyssä.

Todellinen syy on maalimäärissä. 1980-luvun Liigassa maaleja tehtiin ottelua kohti selvästi enemmän kuin nykyään, ja kun maaleja syntyy vähemmän, myös pisteitä on jaossa vähemmän. Nykypelaaja voi tehdä uransa parhaan kauden eikä silti pääse lähellekään Jalosen tai Hagmanin lukemia. Sarjan vaiheista ja siitä, miten peli on matkan varrella muuttunut, kerron tarkemmin sivulla Liigan historia.

Yleisöennätys

Liigan runkosarjan kaikkien aikojen yleisöennätys tehtiin kaudella 2024-25, jolloin otteluita seurasi paikan päällä yli 2,2 miljoonaa katsojaa. Aiempi ennätys oli kaudelta 2012-13, ja se ylittyi yli 46 000 katsojalla. Lukujen lähde: Liiga.

Seurakohtaisessa vertailussa kärjessä oli Ilves keskimäärin 8 369 katsojalla kotiottelua kohti, mikä on samalla seuran oma ennätys. Tappara jäi hieman alle 8 000 katsojan ja HIFK lähes 7 700 katsojaan. Kolmen kärki tulee siis kahdesta kaupungista.

Samalta kaudelta löytyy toinenkin merkintä: Ilves otti seitsemän kolmen pisteen voittoa peräkkäin, eli voitti seitsemän ottelua putkeen varsinaisella peliajalla.

Usein kysyttyä