Liigan kausiennakko 2026-27: ennuste runkosarjan sijoista 1-17

Kohta se vihdoin alkaa, nimittäin uusi Liiga-kausi! Pelaajia on tänäkin kesänä vaihtunut paljon, ja Jokerit palasi Liigaan. Sarja, jossa lähes kolmasosa sopimusrungoista vaihtuu joka kesä, ei todellakaan ole sama sarja kahtena peräkkäisenä vuonna.

Tämä artikkeli yrittää ennustaa runkosarjan sijoitukset. Se on tehty 11.8.2026 eli reilusti ennen kauden avausta, luvut 6.8.2026 tilanteesta, ja otan tässä kantaa ja perustelen jokaisen joukkueen sijoituksen. Kesän kokoonpanomuutokset painavat Liigassa enemmän kuin sarjoissa, joissa rungot pysyvät kasassa. Siitä huolimatta viime kausien sijoituksista tai erosta viime kauden maaliodottamaan voi toki vetää jotain johtopäätöksiä, kuten myös kesän hankinnoista tai menetyksistä.

Olen yrittänyt ottaa reilusti datalähtöisemmän lähestymisen ennusteisiin kuin suurin osa artikkeleista, joita aiheesta tulet lukemaan, joten ota se huomioon, jos et pidä siitä, mitä omalle suosikillesi ennustan. Pidemmittä puheitta, alla on ennustukseni Liigan kauden 2026-2027 runkosarjan osalta.

Ennuste runkosarjan sijoista 1-17

Miten luvut on laskettu

Sarjataulukon pistemäärä on huono lähtökohta, koska siihen kertyy onnea tiukoista otteluista: jatkoajalle ja voittolaukauskilpailuun venyneistä peleistä jaetaan pisteet 2-1, ja se, kummalle puolelle ne osuvat, ei toistu seuraavalla kaudella. Maaliero on parempi mittari, ja se selittää pistemäärästä 90 prosenttia. Ero pisteissä eli pistemäärä miinus maalieron ennustama pistemäärä palautuu kohti nollaa.

Maalierokin sisältää onnea, tällä kertaa viimeistelyssä ja maalivahtipelissä. Maaliodottama arvioi maalipaikkojen laadusta, montako maalia joukkueen olisi pitänyt tehdä ja päästää, ja se selittää saman kauden maalierosta noin 70 prosenttia. Luvut ovat riippumattoman mallin laskemia, eivät Liigan virallisia tilastoja.

Kesän liikkeet arvotetaan sillä, mitä pelaajat oikeasti tekivät viime kaudella, ei sillä montako pelaajaa liikkui. Jokaisen tulijan ja lähtijän pistesaalis on skaalattu Liiga-pisteiksi, jotta Allsvenskanin, Slovakian ja ECHL:n pisteet ovat vertailukelpoisia Liigan kanssa. Skaalaus on omaa laskentaa ja nojaa julkisiin NHL-ekvivalenssilukuihin. Näin kärkiketjun hankinta ja neljännen ketjun täyttö erottuvat toisistaan.

Yksi asia on sanottava suoraan: kumpikaan maaliluku ei ennusta seuraavaa kautta hyvin. Viiden kauden ja 61 joukkue-kausiparin aineistossa edellinen kausi selittää seuraavasta vain noin neljänneksen, eikä maaliodottama ennusta sen paremmin kuin maaliero. Ne kuvaavat mennyttä kautta, eivät kerro tulevasta. Juuri siksi kesän kokoonpanomuutokset painavat Liigassa enemmän kuin sarjoissa, joissa rungot pysyvät kasassa, ja juuri siksi maaliodottaman arvo on siinä, että se erottaa huonon joukkueen epäonnisesta.

Kauden 2025-26 suurimmat erot maaliodottamassa

Neljä joukkuetta poikkesi maalipaikkojensa laadusta niin paljon, että ne on syytä nimetä erikseen. KooKoo teki ja päästi maaleja yhteensä 57,5 maalia paremmin kuin maalipaikkansa antoivat odottaa, eli se oli sarjan onnekkain. Toisella puolella ovat Sport 48,0 maalilla, HIFK 34,2 maalilla ja HPK 25,6 maalilla.

Nämä erot palautuvat ajan kuluessa kohti nollaa, mutta se ei toki tarkoita, että huono-onninen joukkue olisi välttämättä ensi kaudellakaan hyväonninen. Mutta tämä hieman hankalasti ehkä hahmotettava ilmiö silti tarkoittaa, että keskimäärin näin käy. Siksi KooKoolta odotetaan pudotusta ja HPK:lta nousua, vaikka kokoonpanoihin ei koskettaisi lainkaan. Juuri tästä syystä hopeajoukkue KooKoo on tässä ennusteessa sijalla 9 ja edelliskauden 12. HPK sijalla 6.

Ääripäissä on silti syytä varautua siihen, että osa erosta on taitoa. Viimeistely ja torjuminen ovat taitoja, ja niissä joukkue voi olla aidosti huono. Sportilla oli sarjan heikoin ykkösvahdin torjuntaprosentti (87,7) ja HIFK:lla toiseksi heikoin (87,8), joten kummankaan jääminen maalipaikkojensa laadusta ei ole pelkkää epäonnea. Siksi kumpaakaan ei nosteta tässä ennusteessa niin paljon kuin maaliodottama yksin antaisi ymmärtää.

Kesän liikkeet: kuka vahvistui ja kuka menetti

Suurimmat muutokset Liiga-pisteiksi skaalattuna: Jokerit +330, Sport +147, HPK +103 ja Pelicans +57 plussalla. Miinuksella ovat Kiekko-Espoo -129, SaiPa -121, KooKoo -83 ja Ässät -76. Luvut ovat suuruusluokkia eivätkä tarkkoja arvoja: skaalaus ei ota huomioon peliaikaa, ketjupaikkaa eikä vastustajan tasoa, ja puolustajien työ näkyy pisteissä vajaasti. Koko kesän siirrot seuroittain käydään läpi sivulla Liigan siirtokesä 2026.

Jokereiden luku on sarjan ylivoimaisesti suurin, ja se syntyi yhdellä ratkaisulla: nousija osti SaiPan kärkihyökkäyksen. Maxime Fortier (66 pistettä), Henri Nikkanen (56), Antti Kalapudas (42) ja Emil Kuusla (27) siirtyivät pronssijoukkueesta nousijaan, ja lisäksi tulivat Patrick Curry KalPasta (41 pistettä) ja Patrik Virta Kärpistä (34). Maalilla jatkaa Veini Vehviläinen, joka torjui Mestiksessä 33 ottelussa 92,6 prosenttia.

Sportin kesä ymmärretään helposti väärin. Ne 17 tulokasta eivät olleet laaduttomia täytepelaajia: kun jokainen arvotetaan oman sarjansa pistesaaliilla, Sportin kesä oli sarjan toiseksi suurin positiivinen muutos pisteiden valossa. Kärjessä ovat George Diaco, joka teki Allsvenskanissa 54 pistettä, ja puolustaja Simon Åkerström 37 pisteellään. Sportin ongelma on lähtötaso, ei remontti.

Maalivahdit ratkaisevat enemmän kuin yksikään hankinta

Maalivahdissa ottelumäärä ratkaisee yhtä paljon kuin prosentti. Seura voi säilyttää sarjan parhaan torjuntaprosentin ja menettää silti sen vahdin, joka kantoi kauden. HPK säilytti molemmat: Kim Saarinen torjui 38 ottelussa 91,6 prosenttia, sarjan parhaan lukeman.

Ilves menetti eniten pelanneen Dominik Pavlátin (35 ottelua) mutta säilytti Mantas Armaliksen, joka torjui 22 ottelussa 91,0 prosenttia ja piti sarjan pienintä päästettyjen maalien keskiarvoa (1,98). Jukurit menetti kauden kantaneen Evan Buitenhuisin (44 ottelua, 90,0 prosenttia) eikä ole korvannut häntä vastaavalla ottelumäärällä. HIFK:ssa eniten pelasi Hugo Alnefelt (29 ottelua, 87,8 prosenttia), ja rinnalle tuli Tim Juel Timråsta.

Sijat 1-4: suora paikka puolivälieriin

Neljä parasta ohittaa pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kokonaan, ja kaavio kierros kierrokselta on avattu sivulla Liigan pudotuspelit. Siksi näiden sijojen välillä on enemmän eroa kuin pelkät pistemäärät antavat ymmärtää.

1. Ilves. Ilveksen maaliodottama +54,5 oli sarjan paras, parempi kuin mestari Tapparan. Toteutunut maaliero jäi siitä 20,5 maalia, eli neljäs sija oli alisuoritus joukkueelta, joka hallitsi maalipaikkoja parhaiten. Kesä toi hieman lisää pisteitä sisään: sisään Jan-Mikael Järvinen (38 pistettä), Topias Hynninen (28) ja Benjamin Korhonen (25), ulos Peter Quenneville (34) ja Samuli Ratinen (27). Maalilla Armalis jatkaa, ja tilalle tuli Christoffer Rifalk Röglestä. Paras maaliodottama ei ole tae, mutta parempaa lähtökohtaa ei ole.

2. Tappara. Maaliodottama +53,9 kertoo, että mestaruus oli ansaittu, mutta +77 maaliero oli sitäkin 23 maalia parempi. Kesä vei enemmän kuin toi: ulos Oiva Keskinen (37 pistettä), Aleksi Matinmikko (34) ja Eetu Tuulola (25), sisään Michael Lindqvist (32 Liiga-ekvivalenttia SHL:stä), Dylan Fabre (23) ja Kasper Kulonummi (21). Päävalmentajaksi tuli arvostettu Kari Jalonen Kölnistä, mikä ei näy yhdessäkään pelaajaluvussa. Christian Heljanko jatkaa maalilla, takana 42 ottelua ja 91,1 prosenttia.

3. Jokerit. Kesän +330 on niin suuri luku, ettei sitä voi sivuuttaa, vaikka joukkueella ei ole Liiga-vertailukohtaa kokonaisuutena. Hyökkäyksen kärki on paperilla mitalitasoa, ja maalivahdilla on takanaan Mestiksen paras kausi. Kukaan ei tiedä, miten Mestiksessä yhdessä pelannut runko ja kuusi uutta kärkipelaajaa sopeutuvat toisiinsa Liigan tahdissa. Jokerit voi olla yhtä hyvin toinen kuin kahdeksas.

4. Lukko. Maaliodottama +17,4 ja maaliero +28 ovat lähellä toisiaan, eli viides sija oli rehellisesti ansaittu. Kesä vei Connor Fordin (26 pistettä), Éric Gélinasin (24), Ponthus Westerholmin (23) ja Steven Jandricin (22) ja toi tilalle Aleksi Saarelan (35) ja Félix Robertin (31 Liiga-ekvivalenttia SHL:stä), eli netto jäi 23 pistettä miinukselle. Maalivahtivastuu on edelleen jaettu, mikä on riski kärkinelikossa.

Sijat 5-12: pudotuspelien ensimmäinen kierros

Sijoille 5-12 päätyneet kahdeksan joukkuetta aloittavat kevään ensimmäiseltä kierrokselta. Runkosarjan pistejärjestelmä ja tasapisteiden ratkaisutapa on käyty läpi sivulla Liigan runkosarja.

5. SaiPa. Maaliodottama +30,2 oli sarjan kolmanneksi paras ja maaliero +42 samaa luokkaa, joten pronssi ei ollut sattumaa. SaiPa oli viime kaudella aidosti mitalitasoa myös pinnan alta.

Kesä vei kärkihyökkäyksen kokonaan: Fortier, Nikkanen, Kalapudas ja Kuusla Jokereihin, Otto Kivenmäki Timråan. Tyhjää tilalle ei silti tullut, sillä Petr Fridrich oli Olomoucin paras pistemies ja Petrus Palmu (25 pistettä), Mikko Perttu (16) sekä Aarne Intonen (14) tulivat Liigasta. Netto on kaikesta huolimatta -121, sarjan toiseksi suurin menetys, ja Raimo Helminen jatkaa päävalmentajana.

6. HPK. Tämä on ennusteen rohkein nosto, ja se nojaa siihen, että HPK ei ollut viime kaudella 12. sijan väkeä. Maaliodottama +2,6 kertoo keskitasoisesta joukkueesta, jonka maaliero -23 jäi 25,6 maalia jälkeen maalipaikkojen laadusta. Kim Saarinen jatkaa maalilla, joten sarjan paras torjuntaprosentti pysyy talossa.

Kesän +103 on sarjan kolmanneksi suurin vahvistus: Brendan Ranford teki Slovakiassa 51 pistettä, Connor MacEachern ja Ethan De Jong Allsvenskanissa 38 ja 34, ja Joonas Oden tuli KooKoosta 29 pisteen kaudesta. Ulos menivät Jesse Kiiskinen (28) ja Teemu Rautiainen (19). Nosto on iso, ja perustelut kantavat sen vain jos kesän hankinnat osuvat.

7. JYP. Maaliodottama +7,0 ja maaliero +22 tarkoittavat, että kuudes sija oli pieni ylisuoritus, ja pisteitä tuli 5,8 maalieron ansaitsemaa enemmän. Kesä on sarjan hiljaisin sisääntulojen puolella: ainoa merkittävä tulija on Harri Pesonen (28 pistettä Sveitsistä), kun ulos menivät Viljami Nieminen (26), Pekka Jormakka (25) ja Mikko Perttu (16). Netto -48. Oskari Salminen torjui 36 ottelua ja jatkaa.

8. Pelicans. Maaliodottama -17,7 ja maaliero -19 kulkevat käsi kädessä, eli joukkue oli oikeasti keskitason alapuolella. Kesä korjaa tilannetta: sisään Oleksii Myklukha (55 pistettä Slovakiassa) ja Liam Hawel (45 Allsvenskanissa), netto +57. Patrik Bartosak pelasi 45 ottelua, torjui 90,8 prosenttia ja piti seitsemän nollapeliä, eniten koko sarjassa, ja rinnalle tuli Juho Olkinuora.

9. KooKoo. Hopeajoukkue putoaa tässä ennusteessa seitsemän sijaa, ja syitä on kaksi. Maaliodottama +4,5 kertoo, että joukkue ei ollut sarjan toiseksi paras, ja kesän -83 vei kärjen: Otto Paajanen (40 pistettä), Joonas Oden (29), Kalle Loponen (27) ja Jesper Ahlroth (21) lähtivät, ja tilalle tulivat Axel Holmström, Arttu Pelli ja Aleksi Pakaslahti yhteensä 43 Liiga-ekvivalentin edestä. Eetu Randelin jatkaa maalilla, takana 37 ottelua ja 90,8 prosenttia. Pudotuksen suunta on selvä, sen suuruus ei.

10. KalPa. Maaliodottama +1,1 ja maaliero +6 ovat keskitasoa, mutta pisteitä tuli 11,2 enemmän kuin maaliero ansaitsi. Onni tiukoissa otteluissa ei toistu. Kesä vei Patrick Curryn (41 pistettä), Benjamin Korhosen (25) ja Andreas Okanyn (22) ja toi tilalle Jesper Piitulaisen (33) ja Joonas Lyytisen, netto -51. Stefanos Lekkas torjui 37 ottelua 88,9 prosentilla.

11. HIFK. HIFK on koko sarjan hankalin arvioitava, koska sen kaksi korjausta osoittavat vastakkaisiin suuntiin. Pisteitä tuli 13,7 enemmän kuin maaliero ansaitsi, mikä oli sarjan suurin ylisuoritus ja puhuu pudotuksen puolesta. Maaliero -34 taas jäi 34,2 maalia maaliodottamasta, mikä oli sarjan toiseksi suurin alisuoritus ja puhuu nousun puolesta. Maaliodottama +0,2 eli sarjan yhdeksäs kertoo, mistä ristiriita syntyy: maalipaikkojen tasolla HIFK oli keskikastia, ei 10. sijan ja -34 maalieron joukkue.

Alisuoritukselle on selvä syy. Kolme kärkihyökkääjää, Jori Lehterä, Sebastian Repo ja Iiro Pakarinen, pelasivat kolmestaan 71 ottelua, kun täysi 60 ottelun runkosarja olisi tuonut heille yhteensä 180. Pitkiä poissaoloja kertyi myös Petteri Lindbohmille, Juhani Jasulle, Panu Mieholle ja Ilari Melartille. Tällainen rypäs ei jatku kaudesta toiseen.

Kaikki ei silti ollut epäonnea. Eniten pelannut maalivahti Hugo Alnefelt torjui 29 ottelussa 87,8 prosenttia, mikä oli sarjan toiseksi heikoin ykkösvahdin lukema, ja hän jatkaa. Timråsta tuli Tim Juel kilpailemaan paikasta, mutta uusi nimi ei vielä ole ratkaisu. Torjuminen on taito eikä sattumaa, joten osa 34,2 maalin alisuorituksesta seuraa HIFK:ta myös ensi kaudelle.

Kesä painaa samaan suuntaan. Ulos lähti 134 pisteen edestä ja tilalle tuli 91, eli netto on -43. Suurimmat lähtijät olivat Petrus Palmu (25 pistettä), Kalle Ervasti (20), Tristan Ashbrook (16) ja Otto Somppi (14), suurimmat tulijat Kasper Puutio (22), Jesper Ahlroth (21), Ottoville Leppänen (19) ja Atte Joki (12). Olli Jokinen jatkaa päävalmentajana. Kun kaksi korjausta kumoaa toisensa ja kesä jää miinukselle, sija 11 on yksi pykälä viime kautta alempana. Terveenäkin HIFK oli maaliodottamaltaan keskikastia eikä kärkijoukkue, joten tämä ei ole ennuste kärkipaikasta.

12. Ässät. Kahdeksas sija ja +5 maaliero näyttivät paremmalta kuin maaliodottama -13,9, ja ero maaleissa oli +18,9 joukkueen eduksi. Kesä vei paljon: Jan-Mikael Järvinen (38 pistettä), Jonne Tammela (34), Dylan Fabre (23) ja Kasper Puutio (22), netto -76. Tilalle tulivat Cameron Hillis (30) ja Simon Pinard, joka teki ECHL:ssä 70 ottelussa 73 pistettä. Jan Bednar torjui 44 ottelua 90,6 prosentilla ja jatkaa, ja alivoima oli sarjan paras (84,18 prosenttia).

Sijat 13-14: kausi päättyy runkosarjaan

13. TPS. Maaliodottama -16,4 vastaan maaliero -36 tarkoittaa, että TPS oli parempi kuin sarjataulukko näytti, mutta ei silti keskitasoa. Kesä on käytännössä nollasumma, netto +3: ulos Eetu Päkkilä (39 pistettä) ja Aleksi Saarela (35), sisään Otto Paajanen (40) ja Lars Bryggman (27 Liiga-ekvivalenttia SHL:stä). Lisäksi tuli Lukas Haudum, jonka ICEHL-kaudelle ei ole kerrointa, joten häntä ei ole laskettu mukaan lainkaan. Eetu Mäkiniemi torjui 34 ottelua, ja Toni Söderholm jatkaa.

14. Kärpät. Kärppiä ei voi arvioida pelkän maalieron perusteella. Maaliodottama -20,7 oli sarjan kolmanneksi heikoin ja kertoo, että -22 maaliero oli ansaittu. Kärpät hävisi pisteensä tiukoissa otteluissa (-13,8 pistettä), ei maalipaikoissa. Kärpillä oli sarjan paras ylivoima (28,57 prosenttia) ja huonoin alivoima (72,19 prosenttia), ja molemmat ääripäät palautuvat kohti keskiarvoa.

Kesä toi +30: sisään Päkkilä (39), Matinmikko (34), Loponen (27), Ratinen (27) ja Okany (22), ulos Aku Räty (57), Virta (34) ja Sebastian Stålberg (27). Niklas Rubin jatkaa maalilla, takana 36 ottelua ja 90,0 prosenttia. Lähtötaso on heikko, ja kesä paikkasi sitä vain hieman.

Sijat 15-17: putoajat

Putoamistaistelu on aito viiden joukkueen kysymys: Sport, Jukurit, Kiekko-Espoo, Kärpät ja TPS. Kärpät ja TPS selviävät tässä ennusteessa niukasti, koska molempien kesä oli plussalla tai nollilla ja molemmilla on ykkösvahti tallella. Kolme muuta putoavat.

15. Kiekko-Espoo. Tämä on putoamistaistelun uusi nimi. Maaliodottama -8,9 oli keskikastia ja maaliero +2, eli joukkue ei ollut viime kaudella lähelläkään pohjaa. Putoamista vastaan puhuu Petteri Rimpinen, joka torjui 35 ottelussa 91,1 prosenttia ja jatkaa.

Kesällä Kiekko-Espoo menetti silti koko sarjan eniten, -129: ulos Cameron Hillis (30 pistettä), Tomi Sallinen (27), John Stevens (23), Santeri Virtanen (23), Kasper Kulonummi (21) ja Ottoville Leppänen (19). Sisään tulivat Ville Lajunen (29 Liiga-ekvivalenttia Tsekistä) ja Jere Sallinen (20) sekä kolme ICEHL-pelaajaa, joille ei ole kerrointa. Juuri maalivahti voi ratkaista tämän: hyvä ykkösvahti pitäisi joukkueen pinnalla.

16. Jukurit. Maaliodottama -37,6 oli sarjan toiseksi huonoin ja maaliero -40 samaa luokkaa, eli 15. sija oli ansaittu eikä epäonnea. Ratkaiseva menetys on Buitenhuis, 44 ottelua ja 90,0 prosenttia, eikä tilalle ole tullut vastaavaa ottelumäärää.

Kesä toi silti +21: sisään Connor Ford (26 pistettä), Jesper Olofsson (23 Allsvenskanista), Jacob Hayhurst (19) ja Elias Koponen (16 Mestiksestä), ulos Jesper Piitulainen (33), Topias Hynninen (28), Aleks Haatanen (15) ja Sakke Hämäläinen (15). Kun lähtötaso on toiseksi huonoin ja kauden kantanut maalivahti lähtee, plussalla oleva kesä ei riitä.

17. Sport. Maaliodottama -56,0 oli sarjan huonoin, ja ero seuraavaan oli 18 maalia. Kesä oli sarjan toiseksi suurin remontti (+147), ja Diaco sekä Åkerström ovat aitoja hankintoja. Kysymys kuuluu, riittääkö toiseksi suurin remontti kuromaan umpeen sarjan suurimman tasoeron yhdessä kesässä. Päävalmentajaksi tuli Lauri Mikkola nuorten maajoukkueesta ja maalille Joni Ortio Lukosta Masi Härkösen rinnalle. Vastaus on tässä ennusteessa ei, ja tästä sijasta olen varmin koko sivulla.

Sijoille 15-17 jääneet putoavat suoraan Liigan omaan alempaan sarjaan kaudeksi 2027-28, kun Liiga siirtyy 14+10-malliin ja alkaa pyörittää itse toista sarjatasoa. Kyse ei siis ole Mestiksestä. Sarjalle ei ole julkistettu virallista nimeä, ja julkisuudessa siitä on puhuttu B-liigana. Sarjamuodon yksityiskohdat, kuten 64 ottelun runkosarja ja se, miksi playouteja ei enää pelata, on avattu erikseen sivulla kauden 2026-27 sarjamuoto.

Mitä tämä ennuste ei näe

Maaliodottama ei ole Liigan virallinen tilasto vaan riippumattoman mallin laskema. Ulkomaisten sarjojen pisteet on skaalattu Liiga-pisteiksi omalla kertoimella, joka nojaa julkisiin NHL-ekvivalenssilukuihin. Se on suuruusluokka-arvio eikä ota huomioon peliaikaa, ketjupaikkaa eikä vastustajan tasoa. Puolustaja, joka pelaa 25 minuuttia ilman pisteitä, näyttää tässä aineistossa samalta kuin puolustaja, joka pelaa kymmenen.

Kesän tulijoista 25 jäi kokonaan ilman tilastoa. Tanskan, Norjan ja Puolan sarjat sekä juniorisarjat eivät kuulu käytettyyn pistedataan, eikä näitä pelaajia ole laskettu mukaan lainkaan. Sama koskee ICEHL:ää, josta esimerkiksi Kiekko-Espoon kolme hankintaa tuli. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joukkueet, joille tuli pelaajia näistä sarjoista, on arvioitu liian heikoiksi. Kaikki maalivahdit jäävät pistelaskennan ulkopuolelle, joten heidät on käsitelty erikseen ottelumäärän ja torjuntaprosentin kautta.

Erikoistilanteista tiedetään vain sarjan ääripäät, koska muiden joukkueiden ylivoima- ja alivoimaprosentteja ei ole julkaistu samassa lähteessä. Malli ei myöskään ennakoi nuorten läpimurtoja, ulkomaalaishankintojen sopeutumista eikä loukkaantumisia, ja juuri viimeinen niistä ratkaisi viime kauden yhden joukkueen (HIFK) osalta rankasti. Kokoonpanot elävät elokuun loppuun, ja luvut on laskettu 6.8.2026 tilanteesta.

Ennustetta päivitetään tällä samalla sivulla

Palaan tähän ennusteeseen kahdesti. Ensimmäinen tarkistuspiste on joulutauko, jolloin katson, mitkä sijat ovat menneet pahasti pieleen ja mitä uutta data kertoo. Toinen on runkosarjan päätyttyä keväällä 2027, jolloin käyn osumat ja ohilaukaukset läpi rehellisesti sija sijalta. Ennuste, jota ei koskaan arvioida jälkikäteen, ei ole analyysiä. Kaikkien 17 seuran taustat, kotihallit ja kokoonpanot löytyvät sivulta Liigan joukkueet.

Usein kysyttyä